Ullakko, vai eikö ulla?
Olen tässä lähiaikoina keskittynyt lähinnä nauttimaan elämän pienistä asioista, kuten vapaudesta. Jotkut voisivat nähdä vapauteni puutostilana, mutta menkööt itseensä.
Olen esimerkiksi säännöstellyt hesarini lukemisen sarjakuviin, yleisöosastokirjoituksiin sekä kuldyyriin. Niillä vetreytyy nauruhermot mukavasti aamuisin. Koti/ulkomaan uutiset skippaan suosiolla. Niissä kun lähinnä jauhetaan ahdistavista asioista, joihin minun on jokatapauksessa mahdotonta vaikuttaa. Tai sitten valtiovallat kehuvat kilpaa sillä, miten meidän kansakunta on parempi, kuin teidän. Talousuutiset taas on yleensä niin absurdia luettavaa, että nauruhermo menee solmuun sen hermon kanssa, joka käskyttää ammoisia karvatuppeja selkäpiissä.
Paljon on mukavampaa istuskella laiturilla vapa tekosyynä. Tai heittää vaimon kanssa parinkymmenen kilsan pyöräretki keskuspuistossa.
Tehdä töitä sen verran, että pärjää ja pysyy leivässä.
Aina voi kuluttaa vähemmän, suhteessa tuloihin tai siis tienata sen verran, kuin tarvitsee.
Antaa muitten hukkua stressihormoneihinsa ja taistella verissäpäin työ/kohtalotovereittensa kanssa palkkaorjuudessaan pullanmuruista, joita työnantaja näennäisessä jaloudessaan ripottelee. "No voit sä tän kerran tehdä rästejäs ylitöinä, mut ei kato sit kerrota muille mitään ;)" Rakentakoot urakehitystään hamaan eläkeikään asti. Minä huomasin jo tovi sitten, etten ole palkkatyöläisenä korvaamaton, (etkä muuten ole sinäkään) joten keskityn elämiseen jo nyt!
* * * *
Huomenissa koppaan vaimoni kainaloon, pakkaan sen keikkabussiin ja vien sen muassani Ilosaarirokkiin. Plutskut esiintyvät rentolavalla kasilta (ja tietenkin venetian snaresin kans päällekkäin) Nyt olis vanhankin pakko sinnitellä paikalla sunnuntai-iltaan saakka. Se Pattonin perkele olis pakko nähdä. Muutenpa ei tuo festaritarjonta kauheena hengästytä.
Olen esimerkiksi säännöstellyt hesarini lukemisen sarjakuviin, yleisöosastokirjoituksiin sekä kuldyyriin. Niillä vetreytyy nauruhermot mukavasti aamuisin. Koti/ulkomaan uutiset skippaan suosiolla. Niissä kun lähinnä jauhetaan ahdistavista asioista, joihin minun on jokatapauksessa mahdotonta vaikuttaa. Tai sitten valtiovallat kehuvat kilpaa sillä, miten meidän kansakunta on parempi, kuin teidän. Talousuutiset taas on yleensä niin absurdia luettavaa, että nauruhermo menee solmuun sen hermon kanssa, joka käskyttää ammoisia karvatuppeja selkäpiissä.
Paljon on mukavampaa istuskella laiturilla vapa tekosyynä. Tai heittää vaimon kanssa parinkymmenen kilsan pyöräretki keskuspuistossa.
Tehdä töitä sen verran, että pärjää ja pysyy leivässä.
Aina voi kuluttaa vähemmän, suhteessa tuloihin tai siis tienata sen verran, kuin tarvitsee.
Antaa muitten hukkua stressihormoneihinsa ja taistella verissäpäin työ/kohtalotovereittensa kanssa palkkaorjuudessaan pullanmuruista, joita työnantaja näennäisessä jaloudessaan ripottelee. "No voit sä tän kerran tehdä rästejäs ylitöinä, mut ei kato sit kerrota muille mitään ;)" Rakentakoot urakehitystään hamaan eläkeikään asti. Minä huomasin jo tovi sitten, etten ole palkkatyöläisenä korvaamaton, (etkä muuten ole sinäkään) joten keskityn elämiseen jo nyt!
* * * *
Huomenissa koppaan vaimoni kainaloon, pakkaan sen keikkabussiin ja vien sen muassani Ilosaarirokkiin. Plutskut esiintyvät rentolavalla kasilta (ja tietenkin venetian snaresin kans päällekkäin) Nyt olis vanhankin pakko sinnitellä paikalla sunnuntai-iltaan saakka. Se Pattonin perkele olis pakko nähdä. Muutenpa ei tuo festaritarjonta kauheena hengästytä.
Blogailehan useammin, ku palkkaorjalla ei oo töissä näin heinäkuussa muuta tekemistä ku lueskella ihmisten blogeja :)
VastaaPoista