sunnuntaina, marraskuuta 11, 2007

Taas mua viedään firmasta firmaan

Ohhoh, viime postauksesta onkin jo yli viikko aikaa. Ei en ole ollut luolaseikkailuleirillä, tahi viettänyt mitääntekemättömyydellisyyttä. Ei vain ole napannut/ehtinyt völläillä netissä, niinkuin ylensä.

Briiffataan nyt sit kuitennii viikon tapahtumista. Olen äänitellyt erään lauluyhtiön treenejä ja miksaillut erästä kuoro DVD:tä supattamaan surroundina. Eli vokaalipainotteista puuhaa pitkälti. Niin ja väliaikoina olen tuottanut kuivaa asiatekstiä ääniliittymien ihmeellisestä maailmasta.

Torjantaina oltiin Grand marinassa Elisan tuhatvuotis pippaloissa. Ihan kreisii kutsuvierasta ja kauheet bileet. Anna Abreaun vedon aikana bongasin takarivistä yhden papan, jonka pää liikkui kertosääkeen kohdalla noin 1.7cm puolelta toiselle. Älytöntä moshausta!!! Olipa muuten harvinaisen iisi keikka. Nostin bändin langattoman pakin monitoritiskille, missä Viltsu hoisi kytkyt ja taajuudet kondikseen. Soundcheckissä ääni kohdilleen ja digitiski haltuun. (kaikennäköisiä sitä nykyään onkin, mutta hyvä oli.)
Välillä kansalliseen teatteriin jatkamaan kuoromiksailuja ja takas mestoille kenraaliin.
Bäkkärillä punkun lipittämistä, jonka lomassa sain suostuteltua Iivanaisen Johannan tulevalle levylleni. (Häl on niin nätti ääni.) Viis minuttia enne vetoa tonteille. Yks biisi, hyvin mänt ja eiku kasiksi himaan taikomaan äyriäspastaa.

Perjantaina jälleen firmakisaa samalla bändillä, paikkana ABB:n uus tehdas vuosaaressa.
Salissa rakennetaan jotain jättimäisiä ropelleja laivojen alle, mistä ovela saa mittakaavaa hallin koosta. Oli muuten tosi hyvä surroundkaiku acapella musiikille!
Tsekin jälkeen meille tarjoiltiin ruokaa ja täytyy sanoa, että kyllä se Sukula osaa muutakin, kun paukuttaa poskeaan televisiossa. Toi hyvitti aika monet pikkufestareitten spydärit! Niin ja palan painikkeeksi tietty vähän punkkuu ja kuoharii ja calvadosta etc... jonka voimalla haastelimme Pirjo "kymppiuutistenpirjo" Nuotion kanssa yksilön ja sananvapaudesta. Miellyttävä tuttavuus.
Siitä sitten melko pian pukujen alta pois ja ihmisten ilmoille. Juuri siinä kävellessäni kotiin päin iloisna mielin, soittaa juuri töistä päässyt vaimoni, jotta pitäis kuulemma saada neuletakki, kun tulee talvi. Niin että tulenko sponsoroimaan.
Loistava ajoitus mimmillä. Minähän olin sen verran hilpeällä tuulella, että kortti vinkui sitten ihan huolella! Ei pistänyt hanttiin uusia hynttyitään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti