perjantaina, syyskuuta 07, 2007

With kanon you can

Matkaraporttia pukkaa, koskapa on tapahtunut ihme! Ja tämä ihme ilmaantui semmoisessa muodossa ettei paavillakaan olisi aiheesta nokan koputtamista. Jos ennen ei ole hotellia tullut kanonisoitua, niin tässäpä tarjokas perusteluineen: Joensuun sokos hotel vaakuna. Jaa koska:
Täällä on ensinnäkin ilmainen nettiyhteys. Ja jos se ei riitä, niin portier a.k.a respa on kans sangen mukava. Antoi mm. exo-ihmisten hammasharjan, sekä tahnan ilimatteeksi pyynnöstä, kun pääsi itsellä moiset unohtumaan. Toisekseen aamupala-ihmiset olivat kanssa kivoja sangen. Pyysin eripalveluna kolmen minutin munaa seitsemän sijalle, koskapa se tuppaa olemaan THE hengissä pitävä asia keikkamatkoilla ja mitta millä hotellien tason sängyn ohella mittaan ja kohtapa sangen nätti tyttönen sen keittiöstä toimitti. (Vähemmän meikkiä, niin olisit vielä nätimpi. Se uskottavuus ei lisäänny sillä että meikkaat itsesi vanhemman näköiseksi. Ja ne vanhemmat yrittää puolestaan meikata itensä 20v ikään, joten...)
Vaikka se muna sitten lopulta osoittautui vetiseksi (kirjaimellisesti!) ja sitä myöten syömäkelvottomaksi, niin ajatus siitä, että sokos hotellissa vaivauduttiin keittämään krapulaisen äänimiehen erityistoiveesta kananmunaa, on ihme! (Äiti teresakin oli oikeasti kirkon propakanda hahmo ja ihan mulkku ämmä. Siis ihmisten oikeasti ja provosoimatta!)

Jaa niin keikasta. Noh olihan siellä katsomossa reilusti toistakymmentä teekkarihenkistä viipertäjää ja täällä meinaan kännihuumorin määrää. Bändi soitti niinkuin pitääkin, eli hyvin ja meikäläinen miksas niinkuin painajaisunessa. Joutu nimittäin hommiin siellä kellari loukossa. Basso JYYYTIIISIIII niin että piisas ja Tila oli toisin sanoen akustisesti haastava. Mestassa taisi olla enemmän seisovia aaltoja, kuin niitä vapaasti leijuvia. Tilannetta ei helpottanut yhtään paikallisen PA-firman uudet hienot räkkikamat, joiden säätönumikoista ei meinannut päästä jyvälle, ei niin millään. Vaikka ne kuulostivatkin helvetin hienoilta, niin minä tykkään ihmeesti perus kattauksista varsinkin kiirus-säätö tilanteissa, jolloin ei oo muutenkaan aikaa keskittyä hifistelyyn. Hommaa vois verrata siihen, että juoksuhaudassa vieressäsi istuu Sveitsiläinen insinööri selittämässä kiikaritähtäimesi hienoja ominaisuuksia, kun ryssä hyökkää päälle ja pistimestä olisi eniten hyötyä. Muuten ei kyllä pahaa sanottavaa äänisedistä. Mukavaa höpötystä ja rentoa asennetta. (kaikki joiden tarvii, tunnistaa kyllä.)

Jatkot tapahtuivat sitten luonnollisesti hotellihuoneessamme, johon bändi
kokoontui nauttiman jaloa juomaa ja katsomaan tippa linssissä Stonen keikkataltioita. Ah!

Mutta nyt pakkaamaan ja auton keula kohti Vantaan Red onionia (apuvah!)

Täältä tähän

(PS: Seuraavalle äänimiehelle, ken joutuu Bepopissa asioimaan, niin se pahin humina löytyy pahimmiltaan 80 ja 160 hz taajuuksilta, sekä kerrannaisilta. Ja sitä kuulkaa saa heti tiputtaa kaikista ketjuista sen -197dB.)

PPS: Olisin pannu tähän kuviakin keikiltä, mutta arvatkaas oliko se uus hieno kamera koko illan siellä hotellihuoneessa.

3 kommenttia:

  1. BePop, tuo alakerran toistotaivas. Oliko Reino tonteilla itte vai työläiset?

    VastaaPoista
  2. No Reino ja Timohan meitä omituisilla höpinöillään (tm) viihdyttivät.

    VastaaPoista
  3. Tuolla on tullut viriteltyä Reinon kamoja monesti. Tuon 80Hz lisäksi siellä on kumma korostuma 50-60Hz välissä ja sitä ei tunnu mitenkään saavan hallintaan.
    Tuo Reinon pa:han viritellään yleensä aika alapäävoittoiseksi, kun tuppaavat miksaajat sitä aika paljon vaatimaan (ja ennen myös talon henkilökunta suorastaan vittuili "bassottomasta" miksauksesta)
    Kannattaa pyytää laittamaan alakerran päätettä/prossua vähän pienemmälle, niin selvenee homma vähän.
    Hyvää soundiahan siellä ei tehdä, mutta onnistumisen iloa voi joskus kokea :)

    VastaaPoista