tiistaina, heinäkuuta 17, 2007

Vuotuinen ajantieto

Pappa Jyrälä meni sitten kuolemaan. Hän oli kyllä kova ja älyttömän mukavan leppoisa setä. Äänimiesten aatelia, joka ainakin itseltä nykäisi aikoinaan mystiikan verhon ääniasioiden edestä. Osanottoni Papan omaisille ja omaismielisille.

* * * * *

Häästressi meinas pukata puvun muodossa, tai siis sen puutteessa. Yhden hienon takin olin jo löytänyt, mutta hinta tuli vastaan. Puvut joihin olisi varaa, lähinnä vituttavat.
Noh takki löytyi kuitenkin aivan vahingossa ja edustaa samanlaista tyylikkyyden ja outouden astetta, kuin kantajansa.

Ko. kuva on napattu reissullamme erään huoltsikan seinältä. Herättää kysymyksiä, eikö?

2 kommenttia:

  1. RIP Pappa. Kova jätkä.

    VastaaPoista
  2. Itseltäni jäi Pappa ja hänen opetuksensa vieraiksi, valitettavasti. Paljon hyvää olen miehestä kuullut...

    VastaaPoista