Pyjamarama

Törmäsinpäs tuossa aikaa tappaessani mahetsuun juttuun Sanghain kingeimmästä muoti-ilmiöstä, nimittäin pyjamasta. Siellä iso osa populasta vetelee julkisilla paikoilla menemään pelkässä "yö-asussa". Heittomerkit siksi, että kuten Petjakin kirjoitti, on pyjama alkuaan Intialainen päivävaate, jonka länsimaalainen sivistyneistö huolettoman naiviin tapaansa veti ns. vituiksi. Niin tai no, kai niissä on kiva nukkua. Itse en tiedä kun en voi sietää vaatteita nukkuessani.

Jaa miksikö kannatan tätä? Kas kun olen niitä ihmisiä, jotka eivät voi käsittää kaikkia muotioikkuja, joilla ei ole käytännöllisyyden ja mukavuuden kanssa mitään tekemistä. Toki naisten muoti mataline housunkauluksineen ja napapaitoineen on joillain immeisillä esteettisesti hyvinkin hubaa katseltavaa, toisilla taas vähemmän, mutta onko Suomen oloissa järkevää palelluttaa selkänsä ollakseen hip & in, onkin sitten hyvin kyseen alaista.
Itse kiinnitän toki huomiota pukeutumiseeni ja tyyliinkin jopa, mutta esimerkiksi housujen ostaminen on minulle piinaa. Ei näet riitä, että joku näyttää hyvältä päällä, sen tulee istuakkin/antaa liikkumavapautta, olla kestävää materiaalia ja ennenkaikkea, olla järkevän hintaisen. En kertakaikkiaan ymmärrä satojen eurojen valmiiksi kulutettuja farkkuja, joista menee sormi tökkäämällä läpi ja jotka ovat niin "istuvat" ettei niissä pysty kumartumaan.

Olen kaikenlisäksi niin mukavuuden haluinen, etten voi oikein rentoutua kunnolla missään ulkohousut jalassani. Kotonakin vaihdan ensimmäisenä kevyet sisähousut jalkaan, tahi sitten mennään kalsareilla. Riippuen vähän onko tulossa vieraita tms.
Levytys-sessioihinkin kannan tärkeimpinä henkilökohtaisina miksausvälineinäni studioon ensimmäisenä sisähousut ja huopatossut (niissä on paras soundi).
Kesällä on hienoa, kun voi kulkea kevyissä shortseissa tai oikein helteellä kevyessä hakamassa.

Mutta että pyjama. Nerokasta!!!