Mikki mättähällä poikineen
Bored @ work massiven kannelmäensiiven alajaoston osastopäällikkö Jazmanaut esittää:
Mitäköhän sitä tekis, ku tossa on kauhee kasa mikkejä, joita kaikkia ei oo koskaan ehtiny kunnolla testaamaan ja työpäivää olis vielä 7h lusittavana?
Vertaillaan, vertaillaan...
Mikkejä nappasin messiin tällaisen setupin:
Beyerdynamic M88 TG Varsinkin tämä mikki mua kiinosti kovin. Tuossa niitä on lojunu, mut koskaan ei oo vaan saanu aikaseksi testailla. Ovat muutenkin ulkoiselta olemukseltaan, kuin tikkukaramelli from hell. Tän kuuntelutestin perusteella silmäni aukesivat ja kiikutinkin mikin heti studioon. (jonka sessioista pitää kirjoitella tarkemmin, heti kun ehtii.) Mun tämän hetkinen suosikki snaressa ja bassarissa. Kyllä läjähtää!
DPA 4006 Tämä puikko tuskin esittelyjä kaipaa. Ihan mielettömän hyvänkuuloinen mikki ja
kallis kuin kulutusluotto. Pallokuvio rajais käyttöaluetta muuten, mutta kun se soundaa vaan niin hyvälle, että joutuu monesti kiertämään fysiikan lakeja jotta mikin saa mukaan jossain muodossa.
Electro Voice RE 20 Eli ammattitermein norsunkyrpä. Iso se ainakin on. Ei ole kauheena tullu puljailtua tän kaa. Joskus käy vaan silleen, että sitä toeaa jonkun paskaksi, eikä sitten tule jälkeenpäin tarkistettua kantaansa. Tämän kanssa on luultavasti käynynnä näin. Tiedän kuitenkin tämän toimivan pasuunaan erinomaisesti.
Neumann TLM 170 Mitenköhän tätä luonnehtisi... Takuuvarma klassinen Neumann soundi.
Muuttuvalla suuntakuviolla tää on kans sellanen yleisvimpula että sen voi lykätä taas melkein mihin rakoon vaan. Itse olen käyttänyt näitä erittäin onnistuneesti Blumlein parina klasari ja jazz väännöissä. (Tuohon kun lykkää vielä lisäksi DPA:n A-B mikityksen hiukka etäämmälle, niin tippa livahtaa pikkuveikan kärkeen.)
Oktava 012-01 Kolmella eri kapselilla: hertta, pallo ja superhertta.
Nämä idän ihmeet ovat ihan perkeleen hyviä mikkejä ja kerrankin hinta on soundiin nähden jotain ihan muuta. Sovitettu stereopari eri kapseleilla ja pädimodulilla irtoaa alta viidensadan. Herttakuviolla ollaan aika pirun lähellä Schoepsin puikkoja. Hinnassa ei lähelläkään.
Sennheiser MD 421 Jällen sarjassamme "Legendaarisia tökaluja." Tää on muhkea mikki.
Itse kaivan tällaisen esiin useasti torvia ja tomareita varten. Taipuu tosin moneen muuhunkin äänilähteeseen.
Shure Beta 87 A Yksi lemppari kapuloitani. Ei ehkä ykkösvalinta Dimmu Borgirille, mutta herkempään menoon tää toimii, kuin pippeli pimpissä. Ai mitenkö tää kuulostaa ääninäytteessä munattomalta? No kattos se proximity efekti. Mikin kun tuo tarpeeksi lähelle, ni löytyy sitä lämpöä.
Shure SM57 Jokapaikan höylä. Tää on niin vakiokamaa ettei tästä keksi enää mitään uutta sanottavaa.
Shure SM58 Jos viisseiska on höylä, niin tämä on sitten vasara... Oikeesti. Tällä saa tarvittaessa vaikka naulan seinään ennen keikkaa ja vetoon voi mennä ihan turvallisin mielin luottaen että mikki kyllä toimii. soundikin siinä on kohdallan ;)
Äänilähteenä mulla toimi Genelecin 10031 pönttö, (irti takaseinästä noin 50cm) johon ajoin CD:ltä Steely Danin-Any Major Dude biisiä. Mikit oli lyöty noin 35cm päähän kaiuttimesta osoittamaan elementtien väliin ja ympärille paiskoin kangasta demppaamaan pahimpia heijastuksia. Eihän tää systeemi nyt ihan VTT:n tasoa ole, mutta kyllä tuosta tuntuman saa. Kaikki mikit on napattu yamahan 03D etusten läpi digitaalisena suoraan koneelle.
Pakattu pläjäys löytyy TÄÄLTÄ
Olkoot tästä iloa ja mahdollisesti jopa hyötyä moniaille soundirunkkareille.
Mitäköhän sitä tekis, ku tossa on kauhee kasa mikkejä, joita kaikkia ei oo koskaan ehtiny kunnolla testaamaan ja työpäivää olis vielä 7h lusittavana?
Vertaillaan, vertaillaan...
Mikkejä nappasin messiin tällaisen setupin:
AKG C414B Vanha kunnon partakone. Mielestäni snadisti ylihypetetty, mutta eniveis erittäin monipuolinen ja laadukas peli moneen tilanteeseen. Isokalvoisten konkkien sm57.
AKG C 406B Laatu puikko. Erittäin pätevä työjuhta. Taipuu overeista akkareihin.
Valmistus ilmeisesti lopetettu jo hyvän aikaa sitten. Ainaski infonkaivuu netistä tuntui vaikeammalta kuin googlen vapaa käyttö kiinalaisen palomuurin takaa.
Audix VX-10 Käsikapula sieltä parhaasta päästä. Joillekkin toimii täböllä, toisille liika yläpää tuo ässät esiin snadist liika stadilaisittain. Todettu myös sähkökitaran äänenvahvistimen edessä päteväksi.Beyerdynamic M88 TG Varsinkin tämä mikki mua kiinosti kovin. Tuossa niitä on lojunu, mut koskaan ei oo vaan saanu aikaseksi testailla. Ovat muutenkin ulkoiselta olemukseltaan, kuin tikkukaramelli from hell. Tän kuuntelutestin perusteella silmäni aukesivat ja kiikutinkin mikin heti studioon. (jonka sessioista pitää kirjoitella tarkemmin, heti kun ehtii.) Mun tämän hetkinen suosikki snaressa ja bassarissa. Kyllä läjähtää!
DPA 4006 Tämä puikko tuskin esittelyjä kaipaa. Ihan mielettömän hyvänkuuloinen mikki ja
kallis kuin kulutusluotto. Pallokuvio rajais käyttöaluetta muuten, mutta kun se soundaa vaan niin hyvälle, että joutuu monesti kiertämään fysiikan lakeja jotta mikin saa mukaan jossain muodossa.
Electro Voice RE 20 Eli ammattitermein norsunkyrpä. Iso se ainakin on. Ei ole kauheena tullu puljailtua tän kaa. Joskus käy vaan silleen, että sitä toeaa jonkun paskaksi, eikä sitten tule jälkeenpäin tarkistettua kantaansa. Tämän kanssa on luultavasti käynynnä näin. Tiedän kuitenkin tämän toimivan pasuunaan erinomaisesti.
Neumann TLM 170 Mitenköhän tätä luonnehtisi... Takuuvarma klassinen Neumann soundi.
Muuttuvalla suuntakuviolla tää on kans sellanen yleisvimpula että sen voi lykätä taas melkein mihin rakoon vaan. Itse olen käyttänyt näitä erittäin onnistuneesti Blumlein parina klasari ja jazz väännöissä. (Tuohon kun lykkää vielä lisäksi DPA:n A-B mikityksen hiukka etäämmälle, niin tippa livahtaa pikkuveikan kärkeen.)
Oktava 012-01 Kolmella eri kapselilla: hertta, pallo ja superhertta.
Nämä idän ihmeet ovat ihan perkeleen hyviä mikkejä ja kerrankin hinta on soundiin nähden jotain ihan muuta. Sovitettu stereopari eri kapseleilla ja pädimodulilla irtoaa alta viidensadan. Herttakuviolla ollaan aika pirun lähellä Schoepsin puikkoja. Hinnassa ei lähelläkään.
Sennheiser MD 421 Jällen sarjassamme "Legendaarisia tökaluja." Tää on muhkea mikki.
Itse kaivan tällaisen esiin useasti torvia ja tomareita varten. Taipuu tosin moneen muuhunkin äänilähteeseen.
Shure Beta 87 A Yksi lemppari kapuloitani. Ei ehkä ykkösvalinta Dimmu Borgirille, mutta herkempään menoon tää toimii, kuin pippeli pimpissä. Ai mitenkö tää kuulostaa ääninäytteessä munattomalta? No kattos se proximity efekti. Mikin kun tuo tarpeeksi lähelle, ni löytyy sitä lämpöä.
Shure SM57 Jokapaikan höylä. Tää on niin vakiokamaa ettei tästä keksi enää mitään uutta sanottavaa.
Shure SM58 Jos viisseiska on höylä, niin tämä on sitten vasara... Oikeesti. Tällä saa tarvittaessa vaikka naulan seinään ennen keikkaa ja vetoon voi mennä ihan turvallisin mielin luottaen että mikki kyllä toimii. soundikin siinä on kohdallan ;)
Äänilähteenä mulla toimi Genelecin 10031 pönttö, (irti takaseinästä noin 50cm) johon ajoin CD:ltä Steely Danin-Any Major Dude biisiä. Mikit oli lyöty noin 35cm päähän kaiuttimesta osoittamaan elementtien väliin ja ympärille paiskoin kangasta demppaamaan pahimpia heijastuksia. Eihän tää systeemi nyt ihan VTT:n tasoa ole, mutta kyllä tuosta tuntuman saa. Kaikki mikit on napattu yamahan 03D etusten läpi digitaalisena suoraan koneelle.
Pakattu pläjäys löytyy TÄÄLTÄ
Olkoot tästä iloa ja mahdollisesti jopa hyötyä moniaille soundirunkkareille.
Kommentit
Lähetä kommentti