tiistaina, lokakuuta 18, 2005

Keikkaa pukkaa part:gazillion...


Taas pitäis pakata basso kainaloon ja lähtä tälläkertaa ouluun, N.U.K.U :un tuottamaan ihmisille taide-elämyksiä. Siitäpä onkin vierähtänyt jo jonkin aikaa, kun viimeksi on tullut oltua mestassa keikalla.
Paikkahan on entuudestaan tuttu muutamasta otteesta, mitä on keikkaa mestaan pukannut.
(Tulipa jotenkin turkulainen lause, pahoitteluni.)

STAALININ URUT TRIO
Jouni Kesti, lyömäsoittimet
Joni Kesti, kosketinsoittimet
Jasse Kesti, basso
to 20.10. klo 19.00, iso sali
Liput 5 € Nukun lippumyymälästä








Joni teki jälleen kerran ihan käsittämättömän hienoa jälkeä julisteiden kanssa. Jätte bra!!!
Nyt vaan toivotaan, että tupa täyttyisi ja meininki olisi kohdallaan. Keikka on nimittäin tarkoitus äänittää ja miksata huolella. Kenties kuulemme nauhan vielä radioaalloilla. Asiasta infoo lisää, kunhan se ajankohtaistuu.

Isäukko kirjoitti muuten tässä hiljattain osuvan lehtikolumnin improvisaatiosta ja musiikista yleensä.
Ja se kuuluu näin:

007 VELJESTÄ

Näimme Aleksis Kiven päivänä Jari Halosen elokuvan kansalliskirjailijastamme. Kivi esitettiin luovana ja omaehtoisena, mutta inhimillisenä olentona, joka käänsi kaikki kivet saadakseen kuvattua suomalaisen meiningin oleellisimmat piirteet omalla äidinkielellämme. Tuona oppi- ja kieliriitojen aikana ei olisi ollut mikään ihme, vaikka Aleksis Kivi olisi unohdettu. Varmaan

maanantaina moni katseli James Bondia toiselta kanavalta tiedostamatta, että ilman Aleksis Kiven ponnisteluja olisi Bondin tekstitys saattanut olla jollain muulla kielellä kuin suomeksi.

Se on pienestä kiinni. Musiikin puolella muutamat muusikot alkoivat aikoinaan kiinnittää huomion siihen, että ns. vanhaa musiikkia tuli esittää alkuperäisillä soittimilla. Samaan aikaan mietittiin, miten vanhoja mestareita voitaisiin tulkita tuoreilla tavoilla. Näin saatiin pelastettua ja elävöitettyä se, mikä on musiikissa tärkeintä. Tulkinta soivassa tilassa.

Mozart, Beethoven ja muut mestarit olivat myös hyviä improvisoijia. Tuolloinkaan ei ihan riittänyt, että tiesi melodian kuljettamiseen tarvittavat kolme sointua. Piti osata luoda musiikkia. Jos osasi tehdä musiikkia myös improvisoimalla, oli muita säveltäjiä edellä.

Nykyisin, kun puhutaan improvisoinnista, kavahdetaan, että se on jotain modernia. Voimme rauhoittaa ja kertoa, että kyse on iänikuisesta jutusta. Vai luuletteko, että musiikkia alkoi olla vasta

nuottien jälkeen. Kyllä voita oli ennen flooraakin.

Improvisoitu musiikki ei taida kuolla sukupuuttoon, vaikka siitä ei kukaan soittaisikaan. Improvisointi on ihmisen lajiominaisuus ja ainoa selviytymiskeino monista tilanteista.

Moottorien ja tekniikan suunnittelussa ovat piirustukset tärkeitä, ennen koeajoa. Olisi kuitenkin työlästä, jos joka tarpeeseen pitäisi väline suunnitella paperilla. Jos jano yllättää, emme suinkaan ryhdy piirtelemään kuppisuunnitelmia paperille. Kuppi (kouran silmä) keksittiin ensin ja tuotekehittelyt piirrettiin vasta sitten. Samoin musiikki keksittiin ensin ja pullon suusta juotiin vasta keikan jälkeen. Tuo oli improvisoitu lause.

Improvisoitu musiikki tuo maailman esiin luonnollisimmillaan. Niin kuin tv-uutisista olemme saaneet nähdä, ei kaikki ole kaunista ja sulosointuista maailmassamme kuten Katri-Helenan kappaleissa. Moni varmaan haluaisi tietää, miksi Katri-Helenan kappaleet sointuvat niin hyvin tavallisen ihmisen korvaan. No kerrotaanpa. Pythagoraan alullepaneman tasavireisen viritysjärjestelmän seurauksena muusikot loivat kolmen soinnun sarjan: toinen aste – viides aste – ensimmäinen aste (esim. Ukko Nooa). Nämä soinnut mahdutettiin peräkkäisiin neljän tahdin jaksoihin, joiden rytmi painotti toista ja neljättä iskua (hump – pa). Tekstinä alettiin käyttää yleisesti tunnettua arkiesineisiin liittyvää symboliikkaa, jota tukivat pelkistetyt melodiasävelet.

Yksi asia jäi kuitenkin sattuman varaan. Mistä löytyvät musikaalisesti lahjakkaat henkilöt, jotka pystyvät kääntämään tuon kaavan musiikin kielelle. Vihjeeksi sanoisin, että olen soittanut myös Katri-Helenan orkesterissa, mutta en viihtynyt siinä, koska halusin soittaa improvisoitua musiikkia ja säveltää konserttoja, sekä käyttää laajemmin hyödyksi kaikkia musiikin tekotapoja.

Jouni Kesti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti