Jazz is not dead. Part II.

Dodiih. Niinkuin aiemmin blogissani mainitsinkin, piti käydä Tavastialla pelottelemassa ihmisiä vapaamuotoisen freejazzin/improvisatoorisen musiikin merkeissä. Perhana kuinka vapauttavaa puuhaa moinen (sekoilu) onkaan.
Homman ideahan on siis siinä, ettei soittajatkaan lähtiessä tiedä, mitä tuleman pitää. Mitään nuotteja me ei oltu katsottu tarpeellisiksi väsätä, eihän meillä hyvänen aika, ole biisejäkään mitä nuotintaa. musiikki syntyy siinä hetkessä, missä sitä soitetaan ja musiikin muotokielen määrittää vain valitut muusikot ja heidän instrumenttinsä.



Lehdistötiedote aiheesta kuuluu näin:

Jouni Kesti Staalinin urut projektin tarkoitus on
yhdistää suomalaista iskelmälyriikkaa ja
free-jazzia. Sanoituksissa on priorisoitu "vapaus"
-käsitettä, jota sovitetaan teemallisesti
vallitsevaan free-jazz -maisemaan. Projektin teema
on siis tekstin ja musiikin vuorovaikutus, eikä
perinteinen
vokaalisävellys, vaikka tekstin ohessa esiintyy myös
tunnistettavia melodioita.

Jouni Kesti on maamme aktiivisimpia pitkän linjan
musiikin tekijöitä, joka modernin jazzin ohella on
tehnyt myös muuta vakavaa musiikkia mm. baletin
Kansallisoopperalle, viulukonserton John
Storgårdsille, pianokonserton, lyömäsoitinkonserton
jne. Kestin säveltämä ja Umon kanssa esittämä
Umo Sapiens herätti asiantuntijapiireissä laajaa
kiinnostusta. Kestin musiikki tunnetaan myös useista
radioestyksistä Ylen Radio 1:ssä.


Jazzradion toimittaja Jaakko Tahkolahti esiintyy
projektissa taiteilijanimellä "Jaakko Ilkka".
Laajan jazz-sivistyksen omaava Tahkolahti selviytyy
vaativasta tehtävästä juuri kokemuksensa
ja oikean asenteensa turvin. Painotettakoon, ettei
tämän projektin tarkoitus ole pilailla, vaan
lähtökohtaisena tavoitteena on musiikillisten
rajojen ylittämisestä syntyvä arvo. Turha rypistely
on kuitenkin jätetty omaan arvoonsa.

Seppo Laine on kuuskytlukulainen lahjomaton
avantgardisti. Alttosaksofonia soittava Laine on
esiintynyt Nalle Puh -bandissa mm. legendaaristen
fonistien Pekka Pöyryn ja Stanley Linrosin kanssa.
Seppo Laineen soittoa voi kuulla Arktinen Hysteria
-levyllä, jota Love-Records esitteli näyttävästi
Kiasmassa ja Helsingin Sanomissa vuonna 2001. Nyt
Laineen soittimet ovat tenorisaksofoni ja
klarinetti.

Staalinin urkuja soittaa 22 -vuotias
kosketinsoittaja Joni Kesti. Oman virtuoosisen
tyylinsä kehittänyt muusikko piti epäkunnioittavasti
esikuvinaan niin Cecil Tayloria kuin Oscar
Petersoniakin. Pianosta ja syntikasta Joni Kesti
loihtii nykymaailman esiin kaikilla näppäimistöihin
liityvillä tekniikoilla.

Staalinin Urut projektissa Bassoa ja sähkösoittimia
soittava Possible Apple on suurelta yleisöltä
tavoittamattomissa pysyttelevä nykymuusikko, jolta
on ilmestynyt pari omaehtoista levyä Botanical Zoo
ja juuri julkaistu German Elektroniks. Possible
Apple on herättänyt huomiota suomalaisen
sähkömusiikin guruna, hienostuneen extroveltilla
ilmaisullaan.














Kalevan juttu keikasta.