keskiviikkona, elokuuta 17, 2005

U.M.F

Terveisiä Turkkusesta!
Herra U.M.F eli Jaakko Parkkari a.k.a Parkkipaikka, a.k.a Pakardi, sattui tuossa taannoin
lähestulkoon G-E:n keikalle. Just kun olin settini soittanut ja pääsyt pihalle tuulettumaan,
niin herra saapuu kysellen, milloin aloitan? Kerrottuani että juuri soittaneeni ja ihmisten tykänneen, päätti hän buukata minut lauantaiksi Turun uudenmusiikin festivaaleille.

Mikäpäs siinä. Pojat hoiti hotellit mulle ja vaimolleni koko viikonlopuksi ja hyvän hotellin hoitivatkin. Mesta oli jotain toista, kuin ns. tavis artistien omena/hesburger hotellit. (Ihan totta. Turuus on hesehotelli, josta saa isot ranskikset ja huoneen samalla kertaa!!!) jossa eräskin nimeltämainitsematon levymoguli pani "ranttaliksi." Ja minä kun olin siinä uskossa, että huoneitten paskaksipistämisoikeus olis vaan staroilla.

Perjantaina painuttiin päiväkotiin juhlistamaan ystäviemme Kriden ja Helin kihlajaisia. Ja kukas siellä lavalla häärikään kuin Hulkkosen Jori livesetupeineen. Kiva ylläri ja muikeata soundia. Sekin vielä oli hienoa, että siinä missä DJ:t soittivat ihan kipukynnyksen rajoilla, pani Jori heti alkajaisiksi kamat puolet pienemmälle ja hyvin kuului.
Siinäpä ne muut keikat osaltani olivatkin. Mitä nyt imatran voiman encoren näin ja sit tietty hidrian keikan, minkä miksasin.

Omasta keikastani en oikein osaa mitään objektiivista sanoo, mut mulla oli ainakin ihan sairaan siistiä ja mukavata. Mikäs siinä staraillessa kun jengikin oli hyvin messissä.

Juttua löytyypi aiheesta täältä.

Vaimo lähti sitten sunnuntai aamuna botskilla Tukholmaan sukulaisiin ja mä lähdin kattelemaan, josko löytyis kyytiä takaisin kotio, vaiko mennäkkö junalla. Hidrian Teemu lupas ottaa mut kyytiin, kunhan hänen krapulansa hellittää. No eihän se sit mihinkään hellittänyt, joten päädyimme vaihteeksi päiväkotiin kaljoille. Jossain vaiheessa iltaa rupes väsy painaan siihen malliin, että oli pakko tingata Teemulta, josko hän olisi hoitanut meille yösijan jostain. (Oikea veto muuten. Homma kuulemma äityi myöhemmin siihen malliin, että paikalle saapui kolme maijjaa ja herra järjestäjä löysi itsensä putkast!)
No hää raapusti paperilapulle jonkin osoitteentapaisen ja toivotti hyvää matkaa. Sitä sitten taksikuskille esittelemään ja sehän kärrää meikäläisen jonnekkin hevonvitun skutsiin, avaa oven jonkun omakotitaloalueen edessä ja tuumaa että "Tämä kai se on." Humalaisen tuurilla kokeilen ensimmäisen talon kahvaa, ja sehän on auki. Mainiota! Konkoilen sisälle ja näen eteisessä kasan nuorekkaita lenkkareita, joista päättelen olevani kohtalaisen oikeassa paikassa. Vielä kun olohuoneesta löytyy mukavan näköinen sohva, niin ei ku ZZZZZZZ.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti