Vuosikatsaus 2022

 Sehän on taas aika vetää vuoden aikana kertyneet langat nippuun.

Masterointihommien osalta tämä vuosi on ollut jälleen varsin ihana. Uusia ja ilmeisen tyytyväisiä asiakkaita on taas tullut ovista ja ikkunoista ja entisetkin ovat työllistäneet mua mahtavasti. Pahimpien koronavuosien aikana aloitettuja musaprojekteja on ihan ilmiselvästi saatu valmiiksi tänävuonna kosolti. 

Tämä asiakasmäärän kasvu tapahtui siitä huolimatta, että tänävuonna piti panostaa uusiin nettisivuihin ja markkinointiin, mutta Koronan kerrannaisvaikutusten vuoksi ne pyrkimykset mynnähtivät tyystin. Ens vuoden alusta koetamme uudestaan.

Ja voi herranen aika kuinka mahtavaa musaa kauttani onkaan kulkenut! Erityisesti Apulannan uusin älpykkä: Sielun kaltainen tuote, sekä Maraballsin pitkäsoitto: Maranormaali ilmiö jäivät erityisesti mieleen. Sit on pari muutakin proggista, joista jo syyhyttäis puhua, mutta niitten julkaisut on vasta ensvuoden puolella, niin minä en saata. Puhumattakaan niistä lukuisista muista julkaisuista, ambientista eurodancen kautta bläkkikseen. Mä olen jotenkin ihan älyttömän onnellinen ja kiitollinen, että mut nähdään niin laaja-alaisena masteroijana, että mulle tuodaan musiikkia laidasta laitaan!

Myös studiooni tuli panostettua tänävuonna. Mä vaihdoin subbarini amphionin FlexBase25 bassojärjestelmään, enkä ole katunut sekuntiakaan. Ennen oli asiat tosi hyvin, mutta nyt on täydellisesti. Muutos saumattomasti integroituun stereobassojärjestelmään on sanalla sanoen huikea. Se tarkkuus ja syvyys, mihin tää mun järjestelmäni nykyään pystyy on ihan naurettava!

Sähkökriisin aikana tuli muuten tutkailtua vehkeitten sähkönkulutusta ihan uudella tavalla ja havahduin sellaiseen asiaan, että mun studioni 27" iMac on melkoinen virtasyöppö. Nukkumismoodissakin se haukkaa 80W!!! ja mullahan on ollut se päällä tähän asti öbaut aina. Nyt sammutan kaikki vehkeet kiltisti, kun päivä on pulkassa. Siinä hommassa auttoi kummasti myös se, että sain vihdoin kaikki vehkeeni räkitettyä ja sähköt yhden suojatun kytkimen taakse.

Yksi yllättävän iso asia oli vaihtaa masterointisoftani Wavelabiin ja siinä sitä onkin ollut opettelemista! Se on aivan fantastinen softa, mutta aivan järkyttävän monipuolinen ja siinäkös menee sormi suuhun hyvinkin taajaan. Esimerkiksi DDP:n luomiset ja metadatan säätämiset mä teen kiltisti edelleen Hofan softalla, koska mä en vaan piruvie tajua, miten moiset tehdään Wavelabissa järkevästi. Manuaali ja Youtube ei valaise asioita tarpeeksi. Tai sitten siinä ei niitä vaan tehdä järkevästi, vaan vähän vaikeasti ja se ei mun workflowhun sovi. Mutta ei se mitään. Se ajaa monilta muilta osin ohi vanhoista työtavoistani.

Yksi uutuusplugari pitää myös nostaa esiin viimevuodelta. Knif Audion Soma. Jonte Kniff on suomalainen elektroniikkaguru, joka tekee maailman parhaimpia masterointivehkeitä ja sen suuresti hehkutettu Soma -Eq on kerännyt suitsutusta. Se vaan maksaa jotain lähemmäs kahdeksan tonnia. No silläpä latasinkin heti demoversion kokeiluun, kun Plugin Alliance teki vehkeestä plugarin ja muutamassa minutissa paiskoin heitä jo rahoillani. Se on helposti musikaalisin ekvalisoija, mitä tiedän. Sillä tulee tehtyä hyvin useasti sellaisia asioita, joita ei tulis mieleenkään kokeilla muilla Eq:illa. Se on mulla nykyään käytössä varmaan 80% kaikissa duuneissani. Ihana vehje! Niin ja plugarissa on vielä oma säätönsä harmonisille komponenteille! Se tuo välillä fantastista ekstraa kehiin.

Keikkarintamalla isoin juttu oli se, että Tuure Kilpeläinen & Kaihon karavaani pisti pillit pussiin ja sitämyöten mun 6 vuotinen pestini orkesterin matkassa päättyi syksyllä. Ja täytyy kyllä tunnustaa, että vaikka ko. bändin kanssa kiertäminen olikin pääosin fantastista hommaa, ei lopettaminen ollut ainoastaan negatiivinen asia. Varsinkin kulunut vuosi oli keikkarintamalla sen verran raskas, että vikan keikan jälkeen alkoi olla takki niin tyhjä, että sitähän tajus ajaneensa itsensä lähes loppuun. Ens vuonna mä keskitynkin enemmän muihin hommiin. Keikkailua en siis missään nimessä jätä, minähän rakastan livehommia, mutta teen tulevaisuudessa vain hyvin paljon keveämpiä ja leppoisampia proggiksia ja jätän itselleni paremmin aikaa keskittyä studio ja suunnitteluhommiin. Se että viikot painaa studiossa ja viikonloppuisin hyppää keikkakulkineen kyytiin, jättää aika vähän aikaa palautumiselle.

Niistä tulevista keikkahommista mä voin kertoilla sitten ensvuonna enemmän, mutta suunnitteluhommista mun on ihan pakko hehkuttaa noita Valcon uusia VMK25 kuulokkeita. Edellinenkin malli oli kaikin puolin loistava ja asiakkaiden ja arvostelijoiden suuresti rakastama, mutta nyt pistettiin vähän lisää hyvyyttä kehiin. Säädettiin rakenne uusiksi, vaihdettiin vielä parempiin komponentteihin ja kuuloke-elementteihin, lisättiin ominaisuuksia ja fiksailtiin kaikkia pikkujuttuja, joita ollaan hoksailtu edellisten mallien kohdalla. Niin ja tietty säädin soundin vieläkin paremmaksi (myös eri moodeille) ja myös vastamelua on paranneltu. Mä olen näistä kapineista aika mehuissani ja varsin ylpeä!