Teknojumalan paluu
Ai mitäkö olen touhunnut tässä vuodenvaihteessa? Kiva kun satuit kysymään. Mä olen nimittäin rakentanut haaveitteni musiikkistudiota! Palataanpas ihan alkuun. Silloin joskus muinoin kun olin vielä nuorukainen, oli varsinkin audiopuolen digitekniikka vielä aikalailla lapsenkengissä. Tietsikat joilla pystyi vääntämään ihan oikeasti musiikkia olivat aika kalliita ja digitaaliset syntetisaattorit jyräsivät markkinoita. Ne oli jumaliste äärettömän polyfonisia, niissä oli midiä ja miljaardi hyvää soundia valmiina, heti siellä valikon takana. Ne valikot olivat tietty aika monimutkaisia ja soundien tweekkaus vaati rehtiä nörttiotetta manuaalista ja autismin kirjoille venytettyä mielenkiintoa. DX7 ohjelmoiminen, never forget!!! Ja kuten aina kaikki uusi ja mullistava, se oli silti kömpelöydestään huolimatta kuuminta hottia. Ja kuten kaikki uusi ja hotti, se oli myös kovin kallista. Sillä oli kyllä sitten sellainen positiivinen kääntöpuolensa, että analogivehkeet koettiin menneen maailman jutuk
