Juhannuksessa on kyllä taikaa

Novoihyvänenaikasentään miten idylinen juhannus oli poppoollamme. Päämääränä oli ystävättäremme kolmannet kymmenennet syntymäpäivät pohjoiskarjalassa, jonne hän kutsui ihmiset jo puolitoista vuotta sitten. Eipähän kukaan voinut vedota puuntakaisuuteen tämän tiimoilla.

Matkamme alkoi jo torstaina, kun saimme kyydin puoleenväliin eräältä kaveriltamme, joka oli myös menossa mökkeilemään. Ah kuinka kaunista oli sielläkin. Se on se Saimaa nähkääs melko nätti. Saunottiin ja höpöteltiin. Ehdinpäs uittamaan siimaakin. Ekalla heitolla jigiin nappasi haukionkala. Ja kalan saantiko muka vaikeaa?

Seuraaavana päivänä saimme kyydin asemalle ja sieltä kohti Joensuuta, mistä autolla itse pääpaikkaan. Tuli muuten halpa junamatka, kun konnarit olivat ilmeisesti jo juhannuksen vietossa. Ainakaan niitä ei meidän kohdallemme sattunut kertaakaan. Säästö se on satakakskymppiäkin.

Landella sattui ja tapahtui mitä parhaimmassa seurassa niin paljon ja niin uskomattoman mukavia asioita, että internetistä loppuisi tila kesken, mikäli alkaisin niistä proosallisesti jauhamaan, joten jos vain tälläin luettelon omaisesti listaisin tapahtumia:

-Juomapuoli ei loppunut missään vaiheessa kesken.

-Rosvopaisti tuli laadittua.

-Autotalliin oli sisustettu tanssipaikka.

-Lehmien kuola on hyvin geelimäistä ja se pelottava sonni olikin lempeä.

-Koiranpentuja oli paljon ja ne oli kovin söpösiä.

-Pellossa oli mukava kieriä.

-Traktorin lavalle oli pultattu bussin penkkejä ja silläpä olikin mukavata körötellä.

-Tanssilavalla katsoivat ihmeissään saapumistamme.

-Karjalanpiirakat on parhaita nautittuna karjalassa.

-Jamit olivat ilmeisesti onnistuneet, vaikken mitään muistakaan.

-On kiva kun on mukavaa.