Junttariffiä soi korvaan

Eilen oli tuottoisa päivä. Menimme puoliltapäivin megamanialle neuvottelemaan Kometan uuden levyn tuotantoaikatauluista, budjeteista ja sen semmoisista käytännön asioista. Itse näin äänittäjä/tuottaja/miksaajan pallilla istuvana räknäsin silmät ristissä (matalapaine ei sovi minulle yhtään.) budjetteja kasaan koko aamun ja lähdin vihdoin otsa rypyssä vesisateessa talsimaan konttorille, vakaana aikeena taistella budjetti odotetusta, reilusti ylöspäin. Pettymykseni olikin suuri, kun herra iso-herra kertoikin heti alkuun luottamuksen olevan suuren ja rahaa tulevan käyttöömme niin ja niin paljon, joka oli itseasiassa enemmän, kuin uskalsin toivoakkaan. Että se niistä tiukoista neuvotteluista perkele! Syksyllä olisi siis tarkoitus mennä soundtracksille viikonlopuksi äänittämään pohjat ja myöhemmin miksaamaan johtoäänelle reiluksi viikoksi. Menivät vielä kärttämään lafkassa, josko platan sais valmiiksi joulukuuhun menessä, mutta minä olin tiukkana ja ilmoitin, että saavat sen käteensä jo loka-marraskuun vaihteessa, sinkun aiemminkin!
Julkaisuaika levylle sijoittunee näillä näkymin siis tuonne tammikuun puoleen väliin.

Illalla menimme poikain kanssa treenikselle nauhottelemaan esituotantodemoa. Ensimmäiset puoltoista tuntia, maanittelimme paikan mäkkiä käynnistymään. En olekkaan ennen tavannut moista vikaa ko. koneissa: kone hyytyy kesken osx:ään kirjautumisen. Olimme jo jossain vaiheessa virittelemässä kelanauhuria tulille, joka nyt olis muuten ollutkin loisto ratkaisu noin soundillisesti, mutta siinä olis tullu yks ylimäräinen työvaihe, kun matsku olis pitäny enivei ajaa tietsikalle miksattavaksi ja kyseessähän on tosiaan demo. Noh enivei kone leppyi lopulta ja päästiin nauhoitus puuhiin. 15 biisiä pariin tuntiin. Ei paha. Onpahan mistä karsia. (Tai paisuttaa, sitä kun ei koskaan tiedä!)